Tarpeellisia taitoja

Eräässä elokuvassa varakas eliitti kokoontuu jahdille juhlimaan siivoojien ja kokkien palveltavina. Haaksirikon seurauksena rannalle huuhtoutuneiden hyväosaisten johtajaksi nousee vaatimaton siivooja, jolla on selviytymistaitoja. Hänen komennossaan muodostuu uudenlainen pienoisyhteiskunta, jonka huipulla on tämä kouluttamaton mutta kädentaitoinen nainen. Hänestä tulee tyranni, mutta se ei ole tarinan ydin.

Tarinasta jäi itselleni mieleen se, kuinka olosuhdesidonnaista yksilön asema voi olla. Vaikka hankitut opit ja taidot sekä myötäsyntyiset kyvykkyytemme ovat arvokkaita itsessään, ovat ne sitä erityisesti suhteessa ympäristöömme. Jos kukaan ei tarvitse osaamista, ei sitä voi muuttaa toimeentuloksi. Ja sehän se tätä maailmaa pyörittää: palvelujen ja tarvitsijoiden ainainen vuorovaikutus.

Neuvonantajapaneelimme jäsen, tohtori Anna Aminoff sanoo, että digitalisaatio ja automaatio muuttavat alamme osaamisvaatimuksia, joten Suomen tulisi panostaa koulutukseen. Kysymys osaamisesta on äärimmäisen ajankohtainen.

Tänä syksynä on tullut vastaan kymmenien tuhansien kuljettajien ammattipätevyyden jatkokoulutuksen takaraja. Myös SKALin tarjoamissa lähi- ja verkkokoulutuksissa on käyty vilkkaasti. Mielipiteet pakollisten jatkokoulutusten hyödyllisyydestä jakaantuvat. Neljäsosa jäsenistä arvioi niiden lisäävän kuljettajan työn arvostusta, mutta 70 prosenttia pitää niitä turhana byrokratiana (SKAL Kuljetusbarometri 3/2024).

Kuljettajakuntamme korkean ammattitaidon voi päätellä onnettomuustilastoista, joissa raskas liikenne on erittäin harvoin aiheuttajana. Osaamista on ja sitä pitää ylläpitää. On tehokasta oppia itse työtä tekemällä, mutta se on liian kallista laajamittaisesti toteutettavaksi. Siksi mennään etupäässä luennoin ja verkkokurssein. Laatua ja hyviä esimerkkejä voi aina lisätä.

Sitten alalle tuloon. Joka neljäs kuljetusyritys kärsii rekrytointivaikeuksista. SKAL julkaisi viime vuonna työvoiman saatavuusohjelman, ja päivitetty toimenpidelista tulee julki nyt loppuvuodesta. Onpa yksi strategian kehittämistiimeistäkin suuntautunut teemaan.

Myös vuoden SKAL Kuljetusyrityksenä palkittu HKK-Kuljetus on hyödyntänyt oppisopimuskoulutuksia ja saanut sitä kautta kuljettajia. Toimitusjohtaja Heikki Kananen on mainio esimerkki siitä, että innovaatiokyky ja osaaminen eivät vaadi akateemista oppimäärää. Koko henkilöstö on mukana kehittämässä firman tuloksentekokykyä nuorten serkusten Saana ja Osmo Kananen sekä Tuomo Skantz ohjauksessa.

Pidetään me osaamisestamme kiinni, otetaan haltuun päästövähennysraportit ja tekoälyt. Kuten Kanasen Heikki jutussamme sanoo, ei puhettakaan, etteikö se niin menisi!

Heini