Lausuntopyyntö VN/11908/2023
Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta (jakeluvelvoite). Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on tutustunut luonnokseen ja esittää lausuntonaan seuraavaa.
Yleistä luonnoksesta
SKAL pitää erittäin hyvänä sitä, että hallitus estää polttoaineen hinnan nousua lieventämällä jakeluvelvoitetta suhteessa nyt voimassa olevaan lainsäädäntöön. On tärkeää, että päästövähennyskeinojen osalta aina tarkastellaan myös niiden vaiku-tuksia energian ja sitä kautta kuljetusten ja muun liikkumisen hintaan.
Esityksessä ehdotetaan hallitusohjelman mukaisesti muutettavaksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annettua lakia ja biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annettua lakia. Samalla kumottaisiin voi-massa oleva laki eräiden polttoaineiden elinkaarenaikaisten kasvihuonekaasu-päästöjen vähentämisestä.
Esityksen pääasiallisena tavoitteena on saattaa jakeluvelvoitetta koskeva lainsää-däntö vastaamaan hallitusohjelman kirjauksia ja niitä muutoksia, joita on tehty uu-siutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annettuun direk-tiiviin.
Esityksessä ehdotetaan jakeluvelvoitetta nostettavaksi maltillisesti siten, että vuonna 2025 taso olisi 16,5 prosenttia, vuonna 2026 19,5 prosenttia ja vuonna 2027 22,5 prosenttia. Niin sanottujen kehittyneimpien jakeiden lisävelvoitetta nostettaisiin nykyisestä kahdesta prosenttiyksiköstä vuonna 2025 kolmeen prosenttiyksikköön ja vuonna 2026 neljään prosenttiyksikköön.
Muuta kuin biologista alkuperää oleville uusiutuville polttoaineille asetettaisiin oma asteittain nouseva vähimmäisosuusvelvoite vuosille 2028–2030. Lisäksi yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden kautta liikenteeseen toimitettu uusiutuva liiken-nesähkö lisättäisiin osaksi jakeluvelvoitetta täyttävää keinovalikoimaa. Samalla säädettäisiin niin sanotusta joustomekanismista, jonka puitteissa jakelija voisi täyttää jakeluvelvoitetta rahoittamalla
Suomessa toteutettavia muita vaihtoehtoisia päästövähennystoimia.
Jakeluvelvoitetaso säädettävä esityksen mukaisesti
Esityksen mukaan jakeluvelvoitetta nostettaisiin siis siten, että vuonna 2025 taso olisi 16,5 prosenttia, vuonna 2026 taso olisi 19,5 prosenttia ja vuonna 2027 taso olisi 22,5 prosenttia. Kehittyneimpien jakeiden lisävelvoite vuonna 2025 olisi kolme prosenttiyksikköä ja vuonna 2026 neljä prosenttiyksikköä. SKAL kannattaa esityk-sen mukaisia jakeluvelvoitetason muutoksia vuosille 2025 – 2027.
Kuten esityksen perusteluissakin todetaan, esitys vaikuttaisi positiivisesti kuljetus-alan yrityksiin, joille polttoainekustannukset muodostavat merkittävän osan palve-lujen tuottamisen kustannuksista. Polttoainekustannukset muodostavat tyypillisesti neljäsosan kuljetusyrityksen kokonaiskustannuksista, raskaissa ajoneuvoyhdis-telmissä jopa kolmasosan. Toimivia teknisiä ratkaisuja dieselin korvaamiseksi laa-jamittaisesti muilla energiamuodoilla ei toistaiseksi juuri raskaimmassa tavaralii-kenteessä käytännössä ole, vaikka kehitystyötä tehdään jatkuvasti.
Turun Kauppakorkeakoulun logistiikkaselvityksen mukaan suomalaisten teollisuu-den ja kaupan yritysten logistiikkakustannukset ovat noin 13 % näiden yritysten lii-kevaihdosta ja osuus on ollut nousussa. Teollisuuden ja kaupan alan logistiikan kokonaiskustannukset nousivat vuodesta 2019 vuoteen 2022 39,3 miljardista eurosta 50,5 miljardiin euroon.
Kotimaan kuljetuksissa yli 80 % kuljetetusta tavaramäärästä ja lähes 70 % kuljetussuoritteesta kuljetetaan tiekuljetuksina. Polttoaineen hinnalla on suora vaikutus logistiikkakustannuksiin ja sitä kautta teollisuuden ja kaupan yritysten kannattavuuteen ja kilpailukykyyn.
Esityksen taakanjakosektorin päästövähennyskehitystä kokevassa osassa todetaan, että Suomen taakanjakosektorin päästökiintiöt alittuivat vuosina 2021 ja 2022. Tämän mukaisesti Suomella olisi vuosilta 2021-2022 yhteensä noin 2,7 mil-joonaa CO2-tonnia ylijäämää, jolla voidaan kompensoida mahdollisia tulevien vuosien päästöylityksiä. Tämäkin huomioiden lähivuosina voidaan edetä esityksen mukaisilla maltillisilla jakeluvelvoitteen korotuksilla ja samalla huomioida kilpailu-kykyvaikutukset.
Liikennesähkö osaksi jakeluvelvoitetta ja myös terminaalien latauspisteet huomioitava
SKAL kannattaa yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden kautta liikenteeseen toimitetun uusiutuvan liikennesähkön lisäämistä osaksi jakeluvelvoitetta. SKAL esittää, että julkisiin latauspisteisiin tulee tässä yhteydessä lukea myös sellaiset raskaan liikenteen uusiutuvan sähkön latauspisteet, jotka sijaitsevat terminaaleis-sa tai satamissa ja ovat niissä eri toimijoiden käytössä. Tämä edesauttaisi lataus-infran kehittymistä raskaalle liikenteelle tärkeissä ympäristöissä.
Samalla SKAL tuo esiin, että biokaasu on raskaassa liikenteessä toimiva käyttö-voima ja sille on kysyntää mm. kuljetusbarometrimme perusteella. Tukemalla sen tuotanto- ja jakeluinfrainvestointeja, saadaan nopeita päästövähennysvaikutuksia.
RFNBO-polttoaineille riittää direktiivin mukainen 1 %:n jakeluvelvoitetaso
RFNBO-polttoaineille ollaan esityksen mukaan asettamassa 1,5 %-yksikön vähimmäisosuusvelvoite vuosille 2028–2029 ja 4,0 %-yksikön vähimmäisosuusvelvoite vuodelle 2030 ja sen jälkeen. SKAL ei pidä tarpeellisena direktiivin velvoitetta suurempaa kansallista velvoitetta.
SKAL esittää, että RFNBO polttoaineille asetetaan RED III-direktiivin mukainen 1 %:n vähimmäisosuusvelvoite. RFNBO-polttoaineiden tuotanto ja käyttö on vielä vähäistä ja kehitys vakiintumatonta, joten ei ole perusteltua vaatia Suomessa direktiiviä suurempia velvoitteita.
Direktiiviä suurempi velvoite pitää SKALin arvion mukaan sisällään myös merkittävän hintariskin, minkä vuoksi direktiivin edellyttämästä vähimmäistasosta ei tässä kohtaa ole tarpeen poiketa.
Lopuksi
SKALin mielestä on tärkeää, että jatkossakin Suomi huolehtii polttonesteiden koh-tuullisesta hinnasta eri keinoin päästövähennystavoitteiden kiristyessä.
Vuoden 2022 heinäkuussa tehty jakeluvelvoitteen määräaikainen laskeminen ja hallitusohjelmassa sovittu jakeluvelvoitteen maltillinen taso ovat hyvä esimerkki tästä. Nämä toimenpiteet ovat tärkeitä Suomen logistisen kilpailukyvyn kannalta. Näillä on ollut selkeä vaikutus polttonesteiden, erityisesti dieselin, hintoihin. Tämä on alentanut kuljetuskustannuksia ja kansalaisten liikkumismahdollisuuksia mm. työn vastaanottamisen kynnystä alentaen.
Kuljetus- ja logistiikka-alan keinoja käyttövoimasiirtymään käsitellään ”Millä energialla kuljetamme”-raportissa
Kunnioittavasti,
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
Anssi Kujala Ari Herrala
toimitusjohtaja edunvalvontajohtaja
