Synkät talousnäkymät heijastuvat myös SKALin kuljetusbarometriin. Yrittäjien loppuvuoden ennusteet ovat ennätyksellisen alhaalla. Samoin kuljetusyritysten investointiaikeet ovat painuneet alhaisimmalle tasolle kolmeen vuoteen. Barometriin vastasi 540 yritystä ja se toteutettiin 27.9.-12.10.2023.
Tilannetta hankaloittaa yleisestä taloustilanteesta johtuva lasku kuljetusten kysynnässä. Samaan aikaan kuljetuskustannukset ovat jääneet sille korkealle tasolle, jonne ne kesällä 2022 nousivat. Barometristä käy ilmi, että odotukset kuljetusmäärien, liikevaihdon ja kannattavuuden suhteen ovat alhaisemmat kuin kertaakaan reilussa vuosikymmenessä.
– Nyt tarvitaan toimia, jotka lisäävät taloudellista toimeliaisuutta. Myös EU-päätöksenteossa on huomioitava Suomen erityispiirteet, sanoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.
Fintrafficin julkaiseman tilaston mukaan raskaan liikenteen määrä tieverkolla on vähentynyt jo 1,5 vuotta yhtäjaksoisesti. Kuukausitasolla tarkasteltuna vuoden 2023 aikana raskaan liikenteen määrä päätieverkolla on vähentynyt keskimäärin yli viisi prosenttia verrattuna vuoden 2022 vastaavaan ajankohtaan
– Kuljetusyritysten tilannetta helpottaa hieman se, ettei hallitus ole lisäämässä kuljetuskustannuksia esimerkiksi nostamalla polttoaineveroa ja pitää jakeluvelvoitteen aiemmin päätettyä alemmalla tasolla, Kujala jatkaa.
Seuraavan neljän kuukauden aikana investointeja on tekemässä noin neljännes (25 prosenttia) yrityksistä, kun suurimmillaan investointeja on suunnitellut lähes kolmannes (33 prosenttia) vastanneista. Kaikissa kyselyyn vastanneissa yrityksissä investointiaikeet ovat laskeneet huipusta 24 prosenttia.
Kun tarkastellaan pieniä (1–3 kuorma-auton) yrityksiä, investointiaikeet ovat laskeneet huipusta peräti 38 prosenttia. Loppuvuoden 2023 aikana vain 15 prosenttia 1–3 auton yrityksistä on tekemässä investointeja.
Hänen mukaansa trendi on huolestuttava.
-Alhainen investointitaso on merkki heikosta investointikyvystä
Hän korostaa, että käyttövoimasta riippumatta uudempi kuljetuskalusto on energiatehokkaampaa ja siten vähäpäästöisemää. Nykyisellä investointitasolla kalusto ei uusiudu riittävän nopeasti.
Uudet käyttövoimat kiinnostavat
Barometrin mukaan vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus suunnitelluista tavaraliikenteen autoinvestoinneista on lähtenyt kasvuun. Eniten investointeja kohdistuu kuorma-autoihin, joita on hankkimassa 15 prosenttia yrityksistä. Perävaunuja aikoo hankkia kuusi prosenttia vastaajista. Peräti 75 prosenttia yrityksistä ei ole tekemässä investointeja loppuvuoden aikana.
Niistä kuljetusyrityksistä, jotka ovat investoimassa paketti- tai kuorma-autoihin loppuvuoden 2023 aikana, 11 prosenttia aikoo investoida kaasukäyttöiseen ja kahdeksan prosenttia sähkökäyttöiseen autoon. 94 prosenttia yrityksistä on edelleen investoimassa dieselkäyttöiseen kuljetuskalustoon.
– Henkilöautoista poiketen kiinnostus kaasukäyttöisiä autoja kohtaan nousee tavaraliikenteessä. Biokaasu kotimaisena ja puhtaana käyttövoimana on hyvä osaratkaisu tavaraliikenteen päästöjen vähentämiseen. On tärkeää, että EU-säädöksillä ei luoda esteitä biokaasukuorma-autojen valmistamiseen ja käyttämiseen, korostaa SKALin johtaja Petri Murto.
Kiitosta polttoaineveron ja jakeluvelvoitteen laskulle
SKAL on tyytyväinen, että hallitus aikoo vuoden 2024 alusta alentaa polttoaineveroa ja pitää jakeluvelvoitteen nykyisellä tasolla. Hallituksen toimet investointiohjelman ja sen korjausvelkapaketin käynnistämiseksi saivat myös barometrissa kiitosta. On myönteistä, että hallitus päätti tiestön korjausvelkapaketin toteuttamisesta etupainotteisesti osoittamalla 250 miljoonaa euroa vuodelle 2024.
Tiestön kuntoon laittamiseksi tarvitaan pitkäjänteisyyttä. SKAL on ehdottanut ratkaisuksi muun muassa riittävää rahoitusta perustienpitoon:
• Perustienpidon rahoitukseen on tehtävä vuotuinen 300 miljoonan euron lisäys, jotta tiestöä voidaan ylläpitää kestävällä tavalla. Perustienpitoon tulee kohdistaa vuosittain vähintään 900 miljoonaa euroa perusväylänpidon rahoitusta.
• Ohjelma tiestön korjausvelan vähentämiseksi. Tähän tulee osoittaa oma erillinen 300 miljoonan euron vuosittainen rahoitus.
• Tieverkon kehittämiseksi tulee tehdä 400 miljoonan euron tasokorotus tiestön kehittämisinvestointien rahoitukseen.
