Kuljetuspalveluita, logistiikkaratkaisuja, varastointia ja uusiutuvaa energiaa. Tätä kaikkea Tero ja Marko Pasi kehittävät HaminaKotkan satamassa kahden eri yrityksen kautta. Venäjän hyökkäyssodan alettua Suomen suurin vientisatamankin liikennemäärät ovat hieman hiljentyneet. Suurimmat väyläsyvyydet ja uuden satamasidonnaisen teollisuuden sijoittautuminen sataman läheisyyteen luo uskoa tulevaisuuteen.
Kuvat: TMP Logistics
Lähes satavuotias perheyritys kulkee nykyisin nimellä Pasi Trans Oy. Perheen kolmannessa sukupolvessa yritystoimintaa pyörittävät veljekset Tero ja Marko Pasi. Alun perin kuorma- ja taksiliikenteestä lähtenyt perheyritys on kehittynyt ajan mukana, ja he näkevätkin logistiikan tarjoavan tänä päivänä mitä suurempia liiketoimintamahdollisuuksia.
-Samalla pystymme tekemään logistiikkaketjuista toimivampia, sanoo Tero Pasi.
Kuljetustoiminnan lisäksi veljekset pyörittävät TMP Logistics nimistä yritystä, joka on tehnyt jo monta hiilijalanjälkeä parantavaa toimenpidettä mm. rakentamalla aurinkovoimalan, 350 metriä pitkän terminaalien läpi kulkevan rautatien, tunnistavan LED-valaistuksen ja sähkölatauspisteitä. Terminaaleissa siirrytään myös koko ajan käyttämään sähkötrukkeja.
Satamassa TMP Logistics Oy:llä on laaja 8 hehtaarin varastoalue, jossa on noin 40 000 neliömetriä varastotilaa. Terminaalissa toiminta on käytännönläheistä ja muutoksetkin onnistuvat nopeasti. Lisäksi alueelle on suunnitteilla 14 000 neliön terminaalilaajennus.
-Rakennusten katot ovat teräsbetonia, joten sinne voi laskeutua vaikka helikopterilla, Tero sanoo.
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, tulee aurinkovoimalaitos lähivuosina laajenemaan nykyisestä 220 megawattitunnista jopa yli yhden gigawatin voimalaksi. Hanketta suunnitellaan parhaillaan yhdessä LUT-yliopiston kanssa.
-Valmistaudumme siihen, että oma sähköntuotanto kattaa tarvitsemamme energiantarpeen. Muuttunut maailmantilannekin on osoittanut sen, että huoltovarmuuteen on panostettava. Se vaatii edelleen myötämielisyyttä valtiovallalta, hän jatkaa.
Marko vastaa TMP Logisticsin liiketoiminnasta. Tero Pasi Transin kuljetustoiminnasta ja TMP Logisticsin kiinteistöistä. Toiminta on siis laajentunut vauhdikkaasti parin viimeisen vuoden sisällä. Mutta miten muutaman hengen kokoinen yritys pystyy tähän kaikkeen?
-Olemme näissä asioissa ketterämpiä kuin monet suuryritykset. Niissä laiva kääntyy huomattavasti hitaammin. Se on alalla toimiville yrittäjille sauma toimia uudella tavalla ja miettiä laajemmin tämän päivän tarpeita, Tero kertoo.
-Pyrimme muuttumaan ja vastaamaan tämänhetkiseen kysyntään. Tänä päivänä se tarkoittaa alallamme erityisesti ekologisuuden ja kestävän kehityksen periaatteiden huomioimista.
Kilpailuvalttina sijainti
Yritysten suurimpia kilpailuvaltteja ovat sen sijoittuminen keskeiselle paikalle ja 30 vuoden ajan rakennetut verkostot sataman alueella. Pasi Trans kuljettaa pääasiassa kontteja, ja sen toiminnallinen alue on Kotkan ja Haminan välillä.
Sataman alueella yhdistyvät eri kuljetusmuodot ja ne muodostavat kokonaisuuden, joka edistää Suomen taloutta ja kansainvälistä kauppaa. Sen kautta tavara kulkee koko Suomen mitassa. Myös reitistöt ovat satamissa valtaisat.
-Raaka-aineita tuodaan ympäri maailmaa Suomeen jalostettavaksi ja Suomesta tuotteet lähetetään takaisin ulkomaille. Satama on näiden liikennevirtojen solmukohta, jossa toimimme, Tero sanoo.
-Olemme toimineet satamassa siitä asti, kun se avattiin. Varastot ovat meidän omissa kiinteistöissämme ja sitä kautta olemme päässeet kehittämään toimintaa. Logistiikka on nykyään verkostoitumista. Tunnemme paikalliset toimijat ja meillä on nopea reagointikyky, Tero sanoo.
”Logistiikkaa on kehitettävä nyt uudelta pohjalta”
Suhdannetilanne on rokottanut myös Suomen suurinta vientisatamaa. Tilastojen mukaan vuoden 2023 tammi-syyskuussa sataman läpi kulki vajaa 11 miljoonaa tonnia tavaraa. Määrä on viisi prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Lisäksi sataman vienti on laskenut 12 prosenttia. Tuonti on kuitenkin kasvussa, sillä raakapuuta on tuotu vuoden alussa muun muassa Baltian maista. Tämä näkyy myös Pasien toiminnassa, mutta tulevaisuuden suhteen he ovat optimistisia.
-En näe, että meidän pitäisi kuitenkaan palata vanhaan. Logistiikkaa on kehitettävä nyt uudelta pohjalta ja löytää markkinoita, joissa emme ole riippuvaisia muista maista, Tero sanoo.
Haasteita toimintaan ovat tuoneet koronapandemiasta seurannut komponenttipula ja viiveet, jotka näkyvät edelleenkin heidän arjessaan.
-Olemme koko ajan vähän myöhässä. Toimitusajat ovat pitkiä ja kun toimitukset saapuvat perille, on teknologia kehittynyt ja olemme jo vähän myöhässä, sanoo Marko.
Markon mukaan he ovat odottaneet esimerkiksi sähkötrukkeja lähes puolitoista vuotta.
-Siinä ajassa akkuteknologia on jo muuttunut siitä, kun ne alun perin tilattiin. Ne ovat erikoiskalustoa, joten niiden pitää mahtua merikontteihin. Kiina on tässä isossa roolissa, sillä suurimmat akkuvalmistajat tulevat sieltä, Marko sanoo.
Veljekset toivovat, että Kaakkois-Suomen alueellinen merkitys ja Venäjän hyökkäyssodan tuomat haasteet tunnistettaisiin vahvemmin päätöksenteossa.
-Itärajan osalta voisi valtiovalta olla myötämielisempi. Hyökkäyssodan suurin häviäjä on Itä-Suomi, sillä Venäjän vaikutus ollut täällä merkittävä. Kohta ihmiset lähtevät pois, jos tänne ei jää enää mitään, he toteavat.
He myöskin arvioivat, että tänä päivänä minimissä ovat ne yritykset, jotka lähtevät kuljettamaan kansainvälisille markkinoille.
-Markkinat eivät ole tarpeeksi kiinnostavat. Kun Venäjän raja aukesi 90-luvun puolivälissä, jotkut lähtivät ajamaan sitä kautta Eurooppaan. Nyt se on kokonaan loppu.
Eurot ratkaisevat
Kuten kaikilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä, myös Teron ja Markon toiminnassa tärkeintä on tuottaa voittoa. He korostavat, että kukaan ei lähde investoimaan tuotteisiin, uuteen kalustoon tai innovaatioihin, jos niiden takaisinmaksuaika ei ole tiedossa.
Liiketoiminnan laajenemisella he ovat halunneet vastata muun muassa asiakkaiden toiveisiin toimia osana vihreää siirtymää.
-Haluamme tehdä osamme osana palveluketjua. Seuraamme ja laskemme hiilijalanjälkeä ja polttoaineen kulutusta. Lisäksi pyrimme koko ajan siirtymään pois fossiilisista polttoaineista. Uskomme sen olevan eduksi, kun valitaan toimittajia.
Globaalit haasteet ovat osoittavat logistiikan merkityksen. Samoin sen, että yrittäjillä pitää olla riittävät edellytykset toimia Suomessa.
-Miten pk-yritykset voivat pärjätä markkinoilla, jos suuryrityksetkin lähtevät muualle. Pitää luoda hyvät puitteet toimia ja yrittää. Yrittäjillä pitää olla varmuus myös siitä, että heillä on riittävästi töitä. Jos niitä ei ole, ei ole mahdollista tuottaa palveluita, joita viedä.
Vaikka Tero ja Marko työskentelevät kuljetusalalla ja ovat kasvaneet kuljetusyrittäjäperheessä, he korostavat eri kuljetusmuotojen välistä yhteistyötä.
-Vaikka olen kuljetusyrittäjän poika, pidän tärkeänä, että myös rautatietä kehitetään. Kun molemmat liikennemuodot pärjäävät, ne parhaimmillaan tukevat toisiaan, sanoo Marko. Se on valtti myös kansainvälisen kilpailukyvylle.
- Kumipyörillä on merkityksellinen rooli muun muassa alueen poikkiliikenteessä ja kuljetuksissa, joissa joudutaan poikkeamaan reiteiltä. Esimerkiksi meillä toimitaan sadan kilometrin säteellä ja juna on jäykkä tällaisessa tilanteessa, hän jatkaa.
He toivovat, että sekä tieverkkoa että raideverkkoa kehitettäisiin erityisesti etelä-pohjoissuunnassa.
-Suomi on pitkä maa ja kuljetukset kulkevat Kotkan satamasta jopa Sodankylään saakka. Erityisesti metsäteollisuuden tuotteet kulkevat HaminaKotka sataman kautta. Koko Suomen kehittäminen tarvitsee hyvät liikenneverkot.
Mitä yhteistä on pesäpallolla ja logistiikalla?
Logistiikka-alan lisäksi Pasin veljekset ovat suuria urheilun ystäviä. Tero ja Marko ovat pelanneet muun muassa pesäpalloa Haminan Palloilijoissa. Myös molempien lapset ovat pelanneet juniori- ja naisten joukkueissa, yksi heistä edelleenkin. Marko on edelleen tiiviisti mukana valmennustoiminnassa.
Logistiikka ja pesäpallo ovat molemmat järkipelejä. Pitää olla muutosvalmis ja pitää tehdä suunnitelma. Harvoin ensimmäisellä merkillä päästään kotiin, toteaa Marko.
- Silti olemme todella ylpeitä siitä, mitä olemme saaneet aikaan. Emme halua mennä sieltä, mistä aita on matalin. Emmekä halua jäädä suurten varjoon, sillä teemme tätä tosissamme, päättää Tero.
Pasi Trans Oy
Autoilu aloitettu Pasin suvussa 1928
Kotipaikka: Hamina
Toiminta-alue: Kotka-Hamina
Omistajat: Tero Pasi ja Marko Pasi
Henkilöstö: 4
Kalusto: 3
Suoriteala: konttiliikenne
