SKAL 67. liittokokous järjestettiin aurinkoisella Rovaniemellä lauantaina 10.6. työkokouksena. Totuttua suppeammasta ohjelmasta huolimatta tunnelma oli katossa ja vilskettä riitti. Viestimme mediaan SKALin tärkeistä teemoista jo edellisellä viikolla. Talvihoitoraportin julkistus sai runsaasti näkyvyyttä, ja Yle tuli tekemään juttua paikan päälle Korundiin. Julkilausumamme paneutui tiestön kuntoon. SKAL Kuljetusyritys 2023 -palkinto lähti Raaheen.
Ensimmäiset osallistujat saapuivat Rovaniemelle jo torstai-iltana. Perjantain ohjelmassa oli perinteinen SKAL Golf, hallituksen ja taloustoimikunnan kokoukset sekä yhteinen illanvietto Scandic-hotellissa.
Lauantaina kulttuuritalo Korundiin saapui noin sata kokousosallistujaa. Hyvähenkinen kokous eteni suunnitelmien mukaan ja päätökset tehtiin aikataulussa.
Tiestö vahvasti esillä
Kokousväen huolena oli erityisesti tiestön kunto. Aihe nousi viikonlopun aikana esille myös julkisuudessa, sillä SKALin julkilausuma otti kantaa tiestön nykykuntoon. Olimme aktiivisesti yhteydessä tiedotusvälineisiin kokouksen alla muun muassa tiestökärjellä. Ylen toimittaja tuli paikan päälle haastattelemaan puheenjohtaja Jani Ylälehtoa ja SKAL Pohjois-Suomen puheenjohtaja Raimo Pohjasta. Juttu ilmestyi myös radiossa. Myös alueellisia medioita kirjoitti asioistamme.
Liittokokousviikon perjantaina julkaistu SKALin raportti teiden talvihoidon tilasta toi esille, että puutteellisen talvihoidon seurauksena kuljetuksia on jäänyt toimittamatta ja onnettomuuksia on päässyt syntymään. Tyytymättömyydestä kertoi myös tammikuussa julkaisemamme SKAL Kuljetusbarometri -kysely.
Puheenjohtaja Jani Ylälehto kuvasi avauspuheessaan vallitsevaa taloudellista ja yhteiskunnallista epävarmuutta. Rakentaminen on hiljentynyt, ja inflaatio vaikuttaa niin kuljetusyrityksiin kuin asiakkaisiinkin:
–Monen yrityksen on tehtävä kustannuslaskentaa entistä tarkemmin – siinäkin SKAL tarjoaa osaamista.
Uuden eduskunnan aloitellessa työtään puheenjohtaja kiitteli kansanedustajien kummiyrittäjiä tärkeästä vaikuttamistyöstä kuljetusyritysten ja koko alan puolesta:
– Omaa aktiivisuuttasi siinä työssä ei mikään korvaa, mutta pyrimme tarjoamaan virikkeitä työhösi.
Liittokokouksen julkilausuman luki SKAL Pohjois-Suomen puheenjohtaja Raimo Pohjanen. Sen mukaan Suomen on korkea aika panostaa tiestöön. Hoitamaton tiestö vaarantaa turvallisuuden, aiheuttaa päästöjä ja vaurioittaa kuljetuskalustoa sekä rajoittaa kuljetusreittejä.
Rovaniemen kaupungin tervehdyksen toi kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio. Myös hän jakoi kuljetusyrittäjien huolen tiestöstä ja totesi, että joulupukin kaupungissa ollaan kiltisti.
– Huonoja tiekilometrejä riittää, mutta niin täällä Lapissa vain kuljetaan, Vainio sanoi.
Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi jaettiin kuljetusyrittäjä Jari Silvolalle. Palkinnosta kiitollisen Jarin puhe oli mieleenpainuva:
–Kotijoukot ovat tärkeä tuki, kun johdamme yrityksiä ja teemme edunvalvontatyötä. Saamme yrittää vapaassa ja itsenäisessä Suomessa!
Kiitos liittokokousedustajillemme hyvästä kokouksesta ja tervetuloa ensi kesänä 68. liittokokoukseen Kuopion Tahkolle!
Kuvatunnelmia kokouksesta
Kuva: Pohjois-Suomi
SKAL Pohjois-Suomi hoiti ansiokkaasti järjestelyt Rovaniemellä. Naulakkoa pitelee kokouksen puheenjohtajanakin toiminut Mika Kunnari, joka oli sattumoisin ensimmäinen ilmoittautunut liittokokousedustaja. Pöydän ääressä Pertti Hettula ja Jarmo Tyni.
Väkeämme Pohjanmaalta: SKALin 1. varapuheenjohtaja Jari Välikangas (vas.), SKAL Pohjanmaan puheenjohtaja Rauno Heinonen, elokuussa aloittava SKAL Pohjanmaa - Österbottenin toimitusjohtaja Matti Koivisto, SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala ja SKALin 2. varapuheenjohtaja Jani Salmela.
Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio.
Kuljetusyrittäjät Hannu Kemppainen, Olavi Jokela, Jarkko Vartiamäki ja Harri Sandell.
SKALin viestintäjohtaja Heini Polamo kaappasi SKAL Länsi-Suomi ry:n tuoreen puheenjohtajan Marjut Koskisen (vas.)
Liittokokouksen juontava järjestöjohtaja Arto Kämppi oli tehtävässään ensimmäistä kertaa ja luotsasi kokousta kuin vanha tekijä.
Tauoilla kävi kuhina ja puheensorina.
SKAL hallitusneuvotteluihin: Suomen on korkea aika panostaa tiestöön
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry liittokokouksen julkilausuma 10.6.2023
Liittokokous on kuljetusyritysten etujärjestö Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n ylin päättävä elin. Järjestyksessään 67. liittokokous Rovaniemellä 10.6. toteaa julkilausumassaan, että Suomen on korkea aika panostaa tiestön kuntoon. Säätytalon hallitusneuvottelijoille lähtee voimakas viesti rahoituksen nostamisen välttämättömyydestä.
Tieliikenne vastaa noin 90 prosentista Suomessa kuljetetuista tavaratonneista. Sujuvat kuljetusketjut vaativat kattavaa ja turvallisesti liikennöitävää tieverkkoa, ja muuttunut geopoliittinen asema asettaa uusia vaatimuksia saavutettavuudellemme. Viime vuosina tieliikenteen rooli kuljetusmuotojen välisessä työnjaossa on kasvanut entisestään.
Monesti kuulee väitettävän, että digitalisaatio ja kehittyvät liikkumismuodot sekä uudet käyttövoimat vähentäisivät tieliikenteen merkitystä. Se ei pidä paikkaansa. Päinvastoin, uudet käyttövoimat kuten vety luovat uusia mahdollisuuksia raskaalle liikenteelle tiestöllä. Digitalisaation avulla voidaan hallita entistä monimutkaisempia logistiikkaketjuja sujuvasti, mutta tavaroiden liikuttaminen tapahtuu edelleen tieverkolla.
SKALin liittokokous korostaa, että tieverkon vahvistaminen on Suomen tulevaisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamista. Myös alempiasteisen tieverkon kunnosta tulee huolehtia valtakunnallisesti.
Tien hyvä pintakunto on taloudellisen liikenteen edellytys. Tiestön kehittämisellä on saavutettavissa merkittäviä liikenteen päästövähennyksiä. Lisäksi tieverkon parantamisella on vaikutusta matka-aikaan, mikä on tärkeää kuljetusten suunnittelun ja resurssien käytön optimoinnin kannalta. Raskaan liikenteen liikennesuorite on suuri, koska operointialueena on koko Suomi, ympäri vuoden ja kaikkina vuorokauden aikoina.
Liittokokous vaatii, että resursseja on lisättävä niin perustienpitoon kuin tiestön kehittämiseenkin. Huonokuntoiset tiet on laitettava kuntoon pikaisesti.
Kunnossapito on ratkaisevan tärkeä osa-alue kuorma-autoliikenteen energiankulutuksen vähentämisessä. Talvikunnossapidon laatutekijät ovat tärkeitä Suomessa ja niiden pitäisi olla tasalaatuisia kaikkina vuorokauden aikoina urakointialueista riippumatta. Talviolosuhteet lisäävät polttoaineenkulutusta verrattuna keskiarvokulutukseen, sohjoiset ajo-olosuhteet eniten. Tiestön talvihoitoa tulee kehittää ennakoivampaan suuntaan. Kunnossapidon ajoituksella voidaan vähentää lumipyryn aiheuttamaa energian lisäkulutusta. Sohjon poisto on ensiarvoisen tärkeää, koska sohjoinen tie kasvattaa eniten energiankulutusta ja heikentää liikenneturvallisuutta.
Teiden kunnossapidon taso vaikuttaa polttoaineenkulutuksen lisäksi tien rakenteelliseen kuntoon. Tieverkon korjausvelkaa oli kiihtyneen inflaation myötä vuoden 2022 lopussa jo 2,3 miljardia euroa. Tämä kehitys on tärkeää saada käännetyksi, mikäli halutaan edistää liikenteen päästövähennyksiä, liikenneturvallisuudesta puhumattakaan.
SKALin liittokokouksen mielestä talvikunnossapidon lähtökynnys on pidettävä riittävän matalalla ja tiestön oltava ilman poikkeuksia koko ajan hoitoluokkansa mukaisessa kunnossa. Tämä pitää varmistaa myös riittävällä valvonnalla.
Kuljetusyrittäjät: kansallisomaisuudesta huolehdittava
SKALin liittokokous korostaa, että Suomen tiestön rapistuminen on jokaisen kuljetusammattilaisen havaittavissa kautta maan. Hoitamaton tiestö vaarantaa turvallisuuden, aiheuttaa päästöjä ja vaurioittaa kuljetuskalustoa sekä rajoittaa kuljetusreittejä. Ongelmista aiheutuvat kustannukset ovat merkittävät. Tiestön korjausvelan kasvun pysäyttäminen vaatisi vuosittain 4 000 tiekilometrin päällystämistä. Tällä hetkellä päällystetään alle puolet tarpeesta.
Tästäkin syystä SKAL yhdessä Suomen Tieyhdistyksen kanssa käynnisti Tievetoomuksen, jonka allekirjoitti yli 1 000 toimijaa tiestön puolesta. Vetoomus luovutettiin hallitusneuvottelijoille toukokuun alussa.
Tieverkon rahoituksen tärkeydestä vallitsee parlamentaarinen yhteisymmärrys. Puolueet ovat sitoutuneet Liikenne 12 -suunnitelmaan, mutta sen rahoitus on riittämätön.
SKAL korostaa, että mikäli Suomen teiden rapistuminen estetään ja sitä voidaan pitkäjänteisesti kehittää, rahoitusta olisi korotettava seuraavasti:
- 300 miljoonan euron tasokorotus perustienpidon rahoitustasoon siten, että asfaltointimäärät nostetaan pysyvästi 4 000 kilometrin tasolle.
- 300 miljoonaa euroa vuosittain tiestön korjausvelan poistamiseen
- 400 miljoonaa euroa, tiestön kehittämisinvestointeihin.
Liikennejärjestelmäsuunnittelussa on huomioitava vahvemmin myös tavaraliikenne, sillä tavaraliikenteen osalta tieliikenteelle ei ole korvaavia kulkumuotoja. SKAL pitää tärkeänä, että tieverkon kehittämisessä huomioidaan erityisesti digitalisaation, päästöjen vähentämisen ja uusien käyttövoimien tarpeet mm. energian jakeluverkostoa kehittämällä.
Liittokokous lähettää terveiset Säätytalolle ja edellyttää hallitusneuvottelijoilta selkeää linjausta tierahoituksen kasvattamiseksi.
Turvallisuuteen panostava Korsu Oy on vuoden 2023 SKAL Kuljetusyritys
Kokous huipentui vuoden 2023 SKAL Kuljetusyrityksen palkitsemiseen. Vasemmalta kuljetusesimies Piia Keski-Korsu, veljensä, toimitusjohtaja Pekka Keski-Korsu ja heidän serkkunsa, kuljetusesimies Petri Keski-Korsu.
Raahelainen Korsu Oy pyrkii olemaan edelläkävijä toiminnan eri osa-alueilla, erityisesti turvallisuuden saralla. Jauhesäiliö- ja merikonttikuljetuksiin erikoistuneen yrityksen tekemät merkittävät panostukset toimintaympäristön ja työntekijöiden turvallisuuteen toivat sille vuoden 2023 SKAL Kuljetusyritys -tunnustuksen. Tänä vuonna etsittiin kuljetusyritystä, joka panostaa omassa toiminnassaan ja toimintaympäristössään turvallisuuden parantamiseen. Elokuussa 100 vuotta täyttävä Korsu Oy täytti kriteerit hyvin:
– Korsu Oy on pystynyt satavuotisen taipaleensa aikana skaalaamaan toimintaansa vastaamaan säädösmuutoksia ja markkinoiden vaatimuksia. Se on panostanut henkilöstönsä hyvinvointiin monin tavoin ja panostanut turvallisuuskulttuuriin tavalla, joka heijastuu kaikkeen toimintaan. Nämä ansiot vakuuttivat lautakunnan, sanoo valintalautakunnan puheenjohtaja, kansliapäällikkö Minna Kivimäki liikenne- ja viestintäministeriöstä.
SKAL Kuljetusyritys on valittu vuodesta 1989. Kaikkia ennen vuotta 2000 palkittuja yrityksiä ei ole enää sähköisissä arkistoissa. Jos sinulla on tietoa vanhimmista palkituista, toimitus olisi kiitollinen: viestinta@skal.fi.
SKAL Kuljetusyrityksen palkintona on St1:n lahjoittama muistopatsas ja kiertopalkinto. Lue lisää netissä: skal.fi/skalkuljetusyritys
Perustettu: 1923
Kotipaikka: Raahe
Omistajat: Pertti, Risto, Pekka, Piia, Petri ja Pasi Keski-Korsu
Toiminta-alue: Suomi sekä muut pohjoismaat
Liikevaihto: 17,3 miljoonaa euroa (konsernitilinpäätös 2022)
Henkilöstö: 78 (konsernitilinpäätös 2022)
Kalusto: 60 autoa, 120 perävaunua
Päätoimipaikka: Raahe, hallinto ja korjaamopalvelut
Kuljettaa: Säiliö-, kontti-, massatavara- ja erikoiskuljetukset
Asiakkaat: Sementti- ja kalkkiteollisuus, energiateollisuus, terästeollisuus sekä kansainväliset huolintaliikkeet.
Tytäryhtiöt: Korsu Ovet Oy (perustettu v. 2011)